Kymmenen vinkkiä korkeakoulutetun työnhakuun
Asiantuntijoiden työnhaku ja sen haasteet ovat olleet esillä kuluneena syksynä niin uutisissa kuin sosiaalisen median avautumisissa. Myös tilastot puhuvat sen puolesta, että korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut, jopa nopeammin kuin työttömyys keskimäärin.
Uraohjauksessa ja työnhakua tukevissa palveluissa asiantuntijamme kohtaavat usein korkeakoulutettuja työnhakijoita.
Koostimme kokemuksemme pohjalta kymmenen vinkkiä siihen, miten työnhakua voi buustata tiukemmassakin työmarkkinatilanteessa. Lohduttavaa on se, että rekrytointeja on koko ajan käynnissä, vaikka työllistymiset eivät uutisotsikoihin juuri pääsekään.
Toivotamme näillä vinkeillä onnistumisia työnhaussa!
Taustaa työllisyystilanteesta
Työvoimabarometrin mukaan yleistilanne työmarkkinoilla alkaa parantua, kun päästään vuoden 2025 puolelle. Toistaiseksi työttömyys on vielä lisääntynyt. Työttömien työnhakijoiden osuus (10,6 prosenttia työvoimasta) on hypännyt 0,9 prosenttiyksikköä isommaksi kuin vuosi sitten. (TEM 26.11.2024 Lokakuun työllisyyskatsaus)
Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut Suomessa nopeammin kuin työttömyys keskimäärin. Korkeakoulutettujen työttömyys saattaa nousta korkeimmilleen kymmeneen vuoteen. (Akava 6.11.2024 Työttömyys- ja lomautuskatsaus 9/2024)
1) Treenaa osaamisen kiteyttämistä
Korkeakoulutetun työnhakijan valtti on laaja osaaminen. Vahvuuksia ovat hyvät viestintätaidot, kyky hahmottaa kokonaisuuksia, analyyttisyys, itseohjautuvuus ja hyvät tiedonhakutaidot.
Haaste on osaamisen kiteyttäminen. Osaamisen kartoittaminen pakottaa tiivistämään, mitä oma osaaminen on. Se voi paljastaa myös osaamisen aukot. Kartoittamisen myötä myös työnhakuviestintä terävöityy.
Vaikka yhä uusien työhakemusten tekeminen ärsyttäisi, yksi hyvä puoli moniin rekrytointeihin osallistumisessa on: kiteyttämisen taito paranee. Kun kutakin työtehtävää varten ruotii, mitkä alueet ovat omia kärkiosaamisia ja miksi, ilmaisu jalostuu ja tehostuu.
2) Laajenna näkökulmaa
Laaja-alaisella, teoreettisella koulutuspohjalla ja osaamisella voi työskennellä hyvin erilaisissa työtehtävissä. Varjopuoli on se, että selkeä ammattinimike on harvemmin valmiina. Korkeakoulutettu hyötyy siitä, että laajentaa katsetta vieraammillekin aloille ja kuvittelee itsensä tehtävissä, joissa ei ole ennen työskennellyt.
Avoimia työpaikkoja voi selata luovasti ja höllentää hakurajauksia. Ihmiskeskeiseltä alalta tekniselle? Julkiselta puolelta yritykseen? Yrityksestä järjestöhankkeeseen?
Siltä varalta, että rekrytoija pohtii, viihtyykö hakija koulutusalaltaan poikkeavassa työssä, on hyvä tehdä itselle selväksi, mikä haetussa työssä motivoi.
Osaaminen on eri asia kuin tutkintotodistus tai edellisten työpaikkojen tittelit. Voiko omasta osaamisesta irrottaa palasia ja muodostaa ihan uudenlaisen osaamiskeskeisen CV:n?
3) Generalistille erityisosaamista
Generalistien koulutuspohja on usein humanistinen tai yhteiskuntatieteellinen. Generalistin on hyödyllistä hankkia tutkinnon päälle tietopohjaa kiinnostavasta alasta. Täydennyskoulutukset ja trainee-ohjelmat teroittavat osaamista. Rekrytoija näkee, että hakija on tietoinen alan trendeistä ja ajankohtaisista osaamistarpeista.
4) Täydennä osaamista maksuttomissa verkkopalveluissa
Ajantasainen osaaminen ja tuoreet vuosiluvut CV:ssä ovat rekrytointihetkellä kultaa. Verkosta voi alasta riippuen löytyä paljon osaamista kehittävää sisältöä, kuten maksuttomia verkkokursseja tai webinaareja. Englannin kielellä yliopistoista löytyy valtava kirjo hyödyllisiä kursseja. Tutustua voi esimerkiksi Coursera-palveluun. Myös erilaisten sertifiointien suorittamiset osoittavat työnantajalle, että työnhakija on sitoutunut ylläpitämään ja kehittämään osaamistaan.
5) Tee itsesi uudella tavalla näkyväksi
Valtaosa työsuhteista syntyy ilman työpaikkailmoituksia, piilotyöpaikkoina. Tämä koskee myös korkeakoulutettujen työnhakua. Jotta voi löytää työpaikan, joka on piilossa, on olennaista tehdä itsensä näkyväksi. Yksi tehokas tapa siihen on verkostoituminen. LinkedIn, alan tapahtumat ja koulutukset ovat paikkoja, joissa oma nimi tulee alan ihmisille tutummaksi. Mitä monipuolisempi verkosto on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä voi kuulla vinkin sopivasta työpaikasta.
6) Työkokeilusta voi löytyä oikotie työhön
Joillekin sopivan mittainen ja tarkkaan suunniteltu työkokeilu voi toimia väylänä ja välivaiheena palkalliseen asiantuntijatyöhön, kun työttömyys on syystä tai toisesta pitkittynyt. Tunnetko jo työkokeilun? Lue Työmarkkinatorin kuvaus. Työkokeilusta voit kysyä oman paikkakuntasi työllisyyspalveluista.
7) Vapaaehtoistyö
Jos oman alan työtä ei löydy saman tien, vapaaehtoistyö, freelance-projektit tai lyhytaikaiset työkeikat tuovat yhteyksiä, yhteisöllisyyttä, vinkkejä ja mahdollisuuden saada hyvää palautetta. Osaamista voi kerryttää hyvin monentyyppisessä ympäristössä. Esimerkiksi vastuutehtävä harrastuksessa tai yhdistyksessä voi kertoa rekrytoijalle hakijan itseohjautuvuudesta tai kehittämisosaamisesta.
8) Hyödynnä maksuttomat palvelut
Maksuttomat työnhaku- ja uraohjauspalvelut ovat harmillisen vähän tunnettuja. Palveluja on saatavilla joustavasti verkonkin kautta. Palvelujen kautta voi saada oman valmentajan, jonka kanssa kehitetään työnhaun viestintää ja ideoidaan hakukohteita. Palveluihin hakeutuminen on tärkeää, jos työttömyys pitkittyy. Yksin ei kannata jäädä työnhakuasioissakaan liian pitkäksi aikaa. Etsi alueesi palveluja Työmarkkinatorilta tai työllisyyspalveluista.
9) Kysy suoraan
Parhaan tuntuman työnantajan tilanteeseen saa viestimällä tämän kanssa.
Ennen yhteydenottoa on olennaista tutustua työnantajaan ja kaivaa esiin materiaalia verkkosivuilta, uutisista, somekanavista tai videotallenteista. Voiko organisaation palveluihin käydä tutustumassa tai onko mahdollista osallistua työantajan järjestämiin tapahtumiin tai webinaareihin? Taustatyön pohjalta hakijan on helpompi kuvata osuvasti, miten hän on juuri kyseiselle työnantajalle hyödyksi.
Esityön jälkeen voi ottaa suoraan yhteyttä työnantajaan, kertoa omasta kiinnostuksesta, osaamisen osuvuudesta ja tiedustella millainen heidän rekrytointitarpeensa on.
10) Älä luovuta
Moni kertoo työnhaun olevan uuvuttavaa ja turhauttavaa, jos sopivaa paikkaa ei löydy niin pian kuin toivoisi. Vaikka itsellä olisi kuinka paljon osaamista hyvänsä, vie oman aikansa, että kohdalle osuu juuri se työnantaja, jolla on juuri sillä hetkellä tarvetta juuri tälle osaamiselle.
Olkaamme siis myötätuntoisia itseämme kohtaan. Useimmille työnhaku on pitempi prosessi, joka vaatii sitkeyttä ja sietokykyä pettymyksille ja kieltäville vastauksille. Jos oma työnhaku pitkittyy, se tosiasia voi sumentua, että jokainen yhteydenotto on yksilöllinen mahdollisuus. Kun jaksaa pitää yhteyttä kiinnostaviin työnantajiin, todennäköisyys sille kasvaa, että juuri omaa osaamista tarvitseva työnantaja osuu kohdalle.
Kirjoittajat Laura Poutanen, Kati Lehtiö ja Eliisa Kylli-Pohjola ovat työllisyyspalvelujen ja uraohjauksen asiantuntijoita.