Vinkkejä ohjaustyöhön neurokirjonpiirteisen asiakkaan kanssa

Me ohjaustyön ammattilaiset kohtaamme työssämme säännöllisesti ihmisiä, joilla on neuropsykiatrisia haasteita. Kokosimme vinkkejä valmentajille.

Neuropsykiatrinen valmentaja tekee tärkeää ohjaustyötä neurokirjonpiirteisten ihmisten kanssa. Arkikielessä puhutaan tutummin nepsypiirteisyydestä tai nepsy-haasteista. Tällöin tarkoitetaan aivotoiminnan rakenteellista ja toiminnallista poikkeavuutta, joita voivat olla vaikkapa ADHD, Touretten oireyhtymä, autismin kirjo, oppimisvaikeudet tai kehityksellinen kielihäiriö. Me puhumme tässä yhteydessä neurokirjonpiirteisestä ihmisestä. Sillä tarkoitetaan henkilöä, jolla on neurokirjon piirteitä joko diagnoosilla tai ilman.

Ohjaustyössä tarvitaan yhä enemmän neuropsykiatrista osaamista, sillä neurokehityksellisiin häiriöihin liittyvät diagnoosit ovat lisääntyneet 2000-luvun aikana (ks. esimerkiksi Autismiliitto 2024).

Meillä Cimson Koulutuspalveluissa iso joukko valmentajia on käynyt läpi ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmentajan opinnot. Yhteisen opintomatkan aikana olemme oppineet tunnistamaan paremmin neuropsykiatrisia haasteita ja kohtaamaan neurokirjonpiirteistä ihmistä yhä asiakaslähtöisemmin. Neuropsykiatrinen valmentaja on toiminnassaan tulevaisuuteen suuntautunut, ratkaisukeskeinen ja voimavaralähtöinen kanssakulkija.

Koulutuksemme päätöspäivänä kokosimme yhteen opittuja asioita, joista osan jaamme tässä blogissa yhteiseen käyttöön tueksi valmennustyöhön.

Valmentajan työ on asiakkaiden kohtaamista, joten vuorovaikutuksella ja asiakaslähtöisyydellä on tärkeä rooli. Käytännön järjestelyillä ja oman työn reflektoinnilla on vaikutusta siihen, miten sujuvasti ohjaustilanteet etenevät. Tarkastellaan näitä hieman tarkemmin.

Vuorovaikutus ohjauksessa

Neurokirjonpiirteisten asiakkaiden kanssa työskentelyssä tärkeää on myönteinen uteliaisuus asiakasta ja hänen ominaisuuksiaan kohtaan. Arvostava kohtaaminen, aito kiinnostus ja halu ymmärtää asiakkaan toiveita on tärkeä lähtökohta yhteiselle työskentelylle.

Neurokirjon piirteet ovat hyvin yksilöllisiä ja tämän vuoksi on tärkeää, ettei valmentaja oleta mitään tietyn diagnoosin pohjalta. Hyvä lähtökohta yhteistyölle on kysyä asiakkaalta, miten hän toivoo valmentajan esittävän asioita ja onko hänellä muita toiveita. Asiakas ei välttämättä osaa itse sanoittaa tai kuvata haasteitaan. Valmentaja voikin kokeilla erilaisia tapoja työskentelyn edetessä ja auttaa asiakasta havaitsemaan itselleen sopivia toimintatapoja. Neurokirjonpiirteinen henkilö voi kuormittua ympäristön ärsykkeistä kuten äänet, valaistus, lämpötila tai vuorovaikutukseen liittyvät tekijät kuten katsekontakti. Valmentajan on hyvä selvittää, millaiset asiat aiheuttavat asiakkaalle kuormitusta ja pyrkiä ottamaan näitä huomioon. Asiakas voi hyötyä siitä, että valmentaja pyrkii keksimään vertauksia ja esimerkkejä, jotka koskettavat asiakkaan elämää tai hänen mielenkiinnon kohteitaan.

Vahvuudet esiin

Kun suunnitellaan työnhakua ja tehdään urasuunnitelmia, valmentajan on otettava huomioon, että asiakkaan yksilölliset ominaisuudet rajaavat ja täsmentävät vaihtoehtoja.

Vahvuuksien tunnistaminen ja esiin tuominen on olennaista. Aiemmin neurokirjonpiirteinen ihminen on saattanut kokea kielteisiä asioita ja saada ikävää palautetta. Valmentaja voi tukea ihmistä tunnistamaan vahvuuksiaan kehumalla, kannustamalla ja tuomalla esiin hyviä puolia. Pieniäkin edistymisiä ja onnistumisia. Kun ihminen oppii huomaamaan myös niitä asioita, jotka ovat johtaneet onnistumiseen, hänen on helpompi tunnistaa elämässä jo olevia voimavaroja.

Reflektointi kehittää valmentajan taitoja

Valmentajan työssä ei ole koskaan valmis ja aina riittää opittavaa. Oman kehittymisen avain on oman toiminnan reflektointi. Omia voimavaroja on kuitenkin tärkeää punnita, jotta oma jaksaminen pysyy hyvänä.

Kun uutta asiaa tulee eteen, aina voi hankkia lisätietoa ja pyytää tarvittaessa apua kollegalta.

Ote runosta, joka syntyi neuropsykiatrisen valmentajan koulutuksessa, kuvaa tätä hyvin: “Kaikilla meillä haasteita on, eikä se kummallista oo. Kuunnellaan, kohdataan, opitaan, silloin itsekin kasvetaan. Kouluttajat taitavii ja työkaverit mahtavii, kaikki on niin ammattitaitosii. Ryhmässä on voima suuri, yhteinen matka on vahva juuri.”

Kirjoittajat Tämän blogikirjoituksen on koonnut neuropsykiatrinen valmentaja Hanna Runtti yhdessä koko valmentajatiimin kanssa.