Tunnista ongelmanratkaisukykysi

Osaamisemme rakentuu useista sisältöalueista. Syvennyn tässä ongelmanratkaisutaitoon, joka on yksi keskeisimmistä työnantajaa kiinnostavista osaamisalueista. Sen esiin tuominen työnhaussa voi tuntua haastavalta, mutta voisiko hyvällä työhakemuksella ja ennen kaikkea analyyttisella työhaastattelukäyttäytymisellä vakuuttaa työnantaja omista taidoistaan? Tärkeää on aluksi selvittää itselleen mitä ongelmanratkaisu taitona on, miten se näkyy työskentelyssäni ja miten tuon sen esille ytimekkäästi?

Työhönvalmentajana toimiessani pohdin, miten auttaa valmennettavia ensin tunnistamaan ja sen jälkeen kuvaamaan omaa ongelmanratkaisukäyttäytymistään. Tutustuin ongelmanratkaisun prosessia tutkineiden psykologi Graham Wallasin ja unkarilaisen matemaatikko George Polyan (1988 ja 1996) teorioihin aiheesta. Näistä jälkimmäinen on rakentanut ongelmanratkaisusta neljän pääkohdan mallin:

1. Ongelman määrittely
2. Suunnitelman laatiminen
3. Suunnitelman toteuttaminen
4. Arviointi

Kaikki prosessin vaiheet sisältävät tehtäviä, jotka tulee toteuttaa ennen siirtymistä seuraavaan vaiheeseen. Mallin perusteella mielessäni heräsi kysymys voisiko löytyä jotain ihmiselle luontaisempaa ongelmanratkaisumallia?

Kiinnostuin tästä näkökulmasta ja tutkailin taaperoikäisen ongelmanratkaisukäyttäytymistä. Havaitsin, että sielläkin tapahtuu tiedostamatonta ongelmanratkaisumallin mukaista toimintaa, vaikka kukaan sitä ei opeta. Kun lapsi esimerkiksi leikkii legoilla olohuoneessa ja havaitsee, että hänen haluamansa auto puuttuu kasasta, hän ensin tunnistaa ja nimeää ongelman: auto puuttuu. Sitten hän asettaa tavoitteen: löytää auto. Hän miettii ja etsii tietoa omasta muististaan: mistä auton voisi löytää. Hän saattaa priorisoida tietoa, ja miettiä mikä on todennäköisin valinta löydetyistä vaihtoehdoista: oma huone. Mahdollisen priorisoinnin jälkeen hän valitsee sopivan toteutusmenetelmän: kävele. Myös tiedostamatonta arviointia tapahtuu. Löytyykö kaikki puuttuva jatkossa myös samasta huoneesta? Hän joutuu arvioimaan omia tietolähteitään jatkossa uusiksi ja kenties täydentämään niitä.

Myös aikuinen toteuttaa, tietoisesti tai tiedostamattaan, samaa ongelmanratkaisukaavaa vaikkapa arkiaskareisiin liittyvissä haasteissa. Tällainen, automatisoitunut ongelmanratkaisun prosessi saattaa jäädä huomaamatta, koska se ei usein juurikaan edellytä meiltä ponnistelua. Kaavan voisi kuvata näin:

1. Tunnista ongelma ja nimeä se
2. Aseta tavoite
3. Etsi tietoa, jota tavoitteeseen pääseminen edellyttää
4. Priorisoi tieto
5. Valitse toteutusmenetelmä
6. Arvioi

Jos meillä kerran on näin mahtava ongelmanratkaisukaava luonnostaan, niin miksi voimme silti tuntea itsemme kyvyttömäksi joidenkin ongelmien edessä ja alkaa epäillä itseämme? ”Minullahan on kaava kaikkeen. Ehkä en ole tarpeeksi älykäs tähän.”

Voisivatko haasteet ongelmanratkaisussa kuitenkin johtua siitä, ettemme ole tietoisia, miten tämä kaava mielessämme toimii. Yllä esittämäni luontaisen ongelmanratkaisun kaava ei sellaisenaan ihan täysin riitä. Vaativimmissa ongelmissa, esimerkiksi tutkimuksen tekemisessä tai liiketoimintasuunnitelman rakentamisessa meiltä vaaditaan enemmän. Ongelmanratkaisukaavan käyttö tulee tuplata: kaavan ensimmäisessä vaiheessa käydään läpi kaikki kuusi kohtaa ennen kuin siirrytään seuraavaan vaiheeseen. Oppimiskykymme kehittyessä toteutamme kaavaa juuri tähän tapaan, usein tiedostamattamme. Osalla prosessi etenee jouhevasti. Jos näin ei kuitenkaan omalla kohdalla tapahdu, voi ottaa paperin ja kynän ja kirjoittaa ylös, missä vaiheessa on menossa – ja näin ohittaa tuon kynnyksen. Ongelmien ratkaisu ei ole aina helppoa muutoinkaan, vaan se vaatii aikaa, työtä ja tiedon etsintää.

Entä miten tällaisen ongelmanratkaisuosaamisen voisi tuoda esille työnhaussa? Kerro edellä kuvattu kaava, lyhyesti ja tiiviisti. Anna tämän lisäksi elävä esimerkki siitä, miten se työskentelyssäsi näkyy. Voit hyödyntää esimerkiksi Grahamin tai Polyan kaavaa, tai viimeisimmäksi esiteltyä ongelmanratkaisumallia. Kaavan valintaa olennaisempaa on, että tunnistat oman ongelmanratkaisumallisi, kykysi ja tiedät, miten se toimii. Tämän jälkeen pystyt myös vaikuttamaan kykyysi. Tämä toivottavasti vie sinut uudelle tasolle ongelmanratkaisutaidoissa, jotka sinulla jo onkin. Odottamassa käyttäjäänsä.