Introvertin haaste

Tyylilleni uskollisesti olen tehnyt kolmatta sataa temperamenttitestiä asiakkaideni kanssa usean vuoden aikana. Taannoin tehdessäni aktiivisemmin työhönvalmennuksia laitoin merkille, että noin 2/3 asiakaskunnastani on geneettisiltä luonteenpiirteiltään vahvasti introvertti.

Tällä en tarkoita sitä, että perimästä noin 50 % olisi introverttisuutta. Sellainen olen myös itse. Tarkoitan ihmistyyppiä, jonka perimästä vähintään 80 % painottuu introverteille piirteille. Tällöin ihmisen voimanlähde ja intuitiivinen motivaatio pohjautuvat introvertin omalle tyylille, eikä hänen toimintaansa ohjaa juurikaan ekstrovertille tyypilliset synnynnäiset motivaation lähteet.

Oli kyseessä melkein mikä tahansa persoonallisuutta kartoittava testi Big Five -teorian mukaisesta testistä enneagrammiin tai DISC-analyysipohjaiseen temperamenttitestiin, tulee kokemukseni mukaan jokaisesta testistä samoja pääpiirteitä. Jokainen testi käyttää hieman eri sanamuotoja, mutta mitattavat muuttujat ovat pitkälti samat.

Asiakeskeisiä ja ihmiskeskeisiä introvertteja

Temperamenttitestien jaottelussa introvertit voivat olla joko enemmän asiakeskeisiä tai sitten ihmiskeskeisiä. Perimä voi siis ohjata sitä, kiinnostuuko ja pohtiiko introvertti enemmän sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyviä asioita vai enemmän asiakeskeisiä ilmiöitä, kuten laitteita, rakenteita ja välineitä.

Asiakeskeiset introvertit ihmiset ovat harkitsevia, analyyttisia, tarkkoja sekä laatuun ja täydellisyyteen pyrkiviä. Ihmiskeskeiset introvertit pyrkivät olemaan tasapainoisen oloisia, ystävällisiä, lämminhenkisiä ja auttavaisia sekä välttämään konflikteja. Usein he haluavat työhön hoito- tai ohjausalalle tai asiakaspalvelun pariin.

Testit ovat jo sellaisenaan ihan kivoja, mutta vielä olennaisemmaksi olen kokenut sen, mitä johtopäätöksiä niistä voi tehdä. Miten testitulos voi auttaa? Tämä on ollut keskeinen pohdinnan paikka itselleni erityisesti NUOTTI-valmennuksessa, kun olemme etsineet asiakkaille ratkaisuja.

Temperamenteista ovat kirjoittaneet esimerkiksi Tony Dunderfelt (Tunnista temperamentit, 2012) ja Liisa Keltikangas-Järvinen, jolta löytyy useita teoksia temperamentteihin liittyen. En ehkä kuitenkaan ole kokenut löytäväni kirjallisuudesta tietoa ja tukea ratkaisuihin, joissa haasteena on myös mielenterveydellinen aspekti. Niinpä olen pyrkinyt löytämään sellaisia asioita itse omassa asiakastyössäni. Seuraavaksi tuon esille muutamia löytöjäni. Toivottavasti voisit löytää niistä jotain ajatuksia ja tukea omaan työhösi tai työnhakuusi liittyen.

Henkinen ponnistelu ja hallinnan tunne

Olen havainnut, että siinä missä ekstrovertit menevät ajatuksista tekoihin ja saavat aikaan kaiken näköistä, introvertille jo ajatus on teko. Harmi, ettei pelkästä ajatuksesta saa kovin usein palkkaa. Vahvan introvertin täytyykin siis hyväksyä ajatus siitä, että maailma vaatii häneltä enemmän henkistä ponnistelua ja epämukavuusalueelle menemistä, hetkellistä ”vieraantumista” geeneistään. Se mikä tapahtuu ekstrovertiltä kuin itsestään, vaatiikin toiselta ison psyykkisen työn.

Kun valmennuksessa asiakas hyväksyy, että hommia siis täytyy alkaa tehdä, saattaa eteen tulla itsetuntoon liittyvät ja itsearvotusta uhkaavat asiat. Tutkimusteni mukaan asiakeskeiseen introversioon painottuvalle temperamentille itsevarmuus ja itsetunto nojaavat siihen, että hän tietää edeltä tarkoin, mitä tulee tapahtumaan, miten asiat etenevät, mistä seuraa mitäkin jne. Koska hallinnan tunne tulee tästä, käy henkilö mielessään läpi, kykeneekö hän täyttämään kaikissa prosessin osavaiheissa vaatimukset siten, että hän yltää omaan pedanttiseen vaatimustasoonsa. Valmennuksessa tästä alkaa usein seuraava työvaihe: miten luoda hallinnan tunne? Jos asiakeskeinen introvertti kokee saavansa hallinnan tunteen, hän todennäköisemmin lähtee liikkeelle ja alkaa toimia. Ohjaus on usein tarkkaa ja aikaa vievää.

Asiakeskeisen introvertin itsearvotuksen ja itsetunnon täyttymisen ehtona eivät ole tulokset, asema, teoista saatu huomio, aikaansaavuus tai ihmisiltä saatu hyväksyntä, vaan ympäristön ulkopuolisista paineista riippumattomat omat sisäiset paineet.

Hyväksytyksi tulemisen tarve

Sen sijaan ihmiskeskeisen introvertin itsetunnon ja itsearvostuksen ehtona ovat kokemukset, joissa hän pyrkii tulemaan hyväksytyksi. Hän ei hae välttämättä hyväksyntää pyrkimällä olemaan hurmaava tai mielenkiintoinen tai olemalla esillä tai järjestämällä kavereille tapahtumia, vaan hän haluaa tulla ihan vaan hyväksytyksi ihmisenä. Tätä itsetunnon tilaa hän varmistaa olemalla temperamenttinsa mukaisesti ystävällinen, kiltti, kuunteleva, sovitteleva ja muut huomioiva. Tällä hän varmistaa, ettei synny henkistä konfliktia. Jos tällainen introvertti ei voi varmistaa ennakkoon, että konflikteja ei synny, hän välttelee tilannetta ja aktivoitumista.

Työnhaussa hän saattaa miettiä, mitä jos hänen hakemuksensa on huono. Silloin häntä ei hyväksytä, joka tarkoittaa sitä, että hänestä ei pidetä. Jos hän pääsee haastatteluun, riskinä on, että hylkäys tulee kasvotusten. Ja entä jos saakin työpaikan: Keitä työpaikalla on ja tuleeko siellä hyväksytyksi ihmisenä?

Usein tuon valmennuksessa esille, että miksi juuri te maailman hellyttävimmät, ihmiskeskeiset introvertit eniten pelkäätte tulla hylätyksi. Teidän riskihän on pienin, koska olette perimältänne ”äititeresoita” ja ”jeesuksia”. Te olette ihmisiä, jotka nauttivat siitä, että saavat muut iloisiksi ja onnellisiksi, ettekä pyydä itsellenne mitään.

Tämän temperamenttipiirteen omaavien kanssa käymme paljon keskusteluja siitä, mitä muiden temperamenttien viestintä tarkoittaa ja kuinka heidän sanoihinsa ja tekoihinsa ei välttämättä liity mitään hylkäävää, vaikka näin asiakas saattaa kokea. Tyypillisiä mielenterveyden rajoitteita näyttäisi olevan masennus ja eristäytyminen sekä sosiaalisten tilanteiden pelko. Myös paniikkihäiriöitä ilmenee. Vastaavat riskit ovat olemassa ekstrovertilla ihmiskeskeisellä yksilöllä.

Täydellisyyden tavoittelua

Molemmilla introverttipiirteillä on siis haasteita päätöksenteon kanssa. Toinen haluaa hallinnan tunteen sitä kautta, että tietää ennakkoon, mitä tulee asiallisesti tapahtumaan ja että tietää voivansa onnistua. Toinen taas haluaa edeltä varmistua, ettei tule hylätyksi. Koska tulevaisuutta on vaikea hallita, hallinnan tunne on epävakaa ja ratkaisujen ja päätöksenteon tekemisestä tulee hyvin haastavaa.

On hyvä huomata, että perfektionismiakin on laadultaan erilaista. Eräs asiakkaani kuvasi omaa perfektionismiaan ja osaamisen vaadettaan kuta kuinkin näin, että ”en minä täydellistä vaadi, mutta annan aina takkini tyhjäksi, jotta voin itselleni todeta, että olen antanut kaikkeni”. Uupuuhan siinä. Mutta harvassa työssä täytyy jokaisessa pienessäkin prosessissa ”antaa takkia tyhjäksi”. Jos aina voisi antaa täydellisen panoksen, maailma olisi jo täydellinen. Mutta niin vain täällä me kaikki muut hääräämme antamatta täydellistä panosta, ja silti saamme palkkamme ja kehumme. Asiakeskeinen introvertti voi turvallisesti astua ekstroverttien maailmaan.

Loppukaneetiksi voisin näille vahvoille introverteille todeta, että 80 % takin tyhjyys on työelämässä täydellinen suoritus. Tyydy siis vielä sitäkin vähempään. Ja jos saat 60 % ympärilläsi olevista ihmisistä tykkäämään sinusta, olet jo maailman halutuin ihminen.