Tulosta

Työhönvalmennuksen vaikuttavuus näkyy tilastoissa

Kuvituskuva. Nainen esittelee tilastoa tietokoneella.

Aivan vasta työhönvalmennukseen saapui asiakas, joka heti alkuun ilmoitti, että hänellä ei ole mitään hyviä odotuksia. Hän olikin ajatellut tulevansa vain kerran pakolliselle käynnille, koska epäili palvelun oleva ajanhukkaa tai turhia ”pupuleikkejä.” Kuuntelin hänen huolensa ja aloitin ohjausprosessin. Vajaan tunnin kuluttua asiakas pomppasi ylös tuolistaan, käveli takkinsa luokse ja otti kalenterin taskustaan. ”Milloin me voidaan tavata uudestaan?” Viikon päästä asiakkaalla oli jo sovittuna ensimmäiset haastattelut.

TE-toimiston tarjoamista ostopalveluista kuulee monenlaisia mielipiteitä. Myös työhönvalmennukseen saavutaan monenlaisin miettein ja odotuksin. Toivotaan salaisia työpaikkoja pöytälaatikosta tai koetaan, että palveluun on pakko osallistua. Toisaalta halutaan ottaa hyöty irti ja selkeyttää urasuunnitelmia, koota CV, tehdä videoesittely tai löytää työkokeilupaikka. Miten me vastaamme erilaisiin odotuksiin? Onko työhönvalmennuksella vaikuttavuutta?

Pohjois-Pohjanmaan alueella (pois lukien Taivalkoski ja Kuusamo) olemme järjestäneet työhönvalmennuspalvelua jo vuosien ajan. Tilaaja on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ja palvelu on tarjolla kaikille Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston työnhakija-asiakkaille, jotka tarvitsevat apua työnhaussa – myös heille, jotka tarvitsevat apua laajemmin uransa suunnittelussa. Palvelu on kokonaan yksilöllistä ohjausta. Se alkaa aina henkilökohtaisella tapaamisella, jossa tehdään alkukartoitus sekä yhteinen suunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi. Palvelun tavoitteet on kirjattu jo TE-toimistossa jokaiselle asiakkaalle ja ne vaihtelevat cv:n päivittämisestä piilotyöpaikkojen etsimiseen tai työkokeilupaikan etsimisestä koulutussuunnitelmaan.

Työhönvalmennuksen asiakkaat ovat iältään kaikkea alle kaksikymppisestä yli kuusikymppiseen. Osa on ollut pitkään työttömänä, osa taas jäänyt juuri työttömäksi esimerkiksi pitkän työhistorian jälkeen. Osalla on haasteita suomen kielen kanssa, osalla terveyden kanssa ja joillakin on muita elämän tuomia haasteita matkassaan. Jokainen asiakas kohdataan yksilöllisesti. Häntä ohjataan tarpeen mukaan muihin palveluihin, jotka auttavat häntä työuralla eteenpäin. Näitä ”väliportaita” ovat esimerkiksi terveydenhuolto (työttömien terveystarkastuksen kautta), työkokeilu ammatinvalinnan tai työllistymisen tueksi tai koulutukseen ohjaus ammattitaidon parantamiseksi.

Asiakkaita oli 11/2017 – 12/2018 välisenä aikana yli 900. Näistä palvelun päätti 868 asiakasta 2018 loppuun mennessä. Mihin he, palvelun päättäneet asiakkaat, päätyivät tilastojen valossa?

Tilastot puhuvat – Pohjois-Pohjanmaalla yli puolella suora jatko palvelun jälkeen

Cimsonin työhönvalmennuksesta suoraan palkkatöihin siirtyi noin kolmannes asiakkaista Pohjois-Pohjanmaalla. Joukossa on muutama henkilö, jotka ovat hyödyntäneet palkkatukea ja myös muutama onnellisesti oppisopimuspaikan saanut. Työpaikat ja tehtävät vaihtelevat yhtä paljon kuin henkilöiden pohjakoulutuksetkin, peruskoulun suorittaneista tohtoreihin saakka.

Työkokeilussa palvelun päättyessä oli reilut 7 prosenttia. Koulutuksiin siirtyi noin 15 prosenttia asiakkaista: noin kolmannes työvoimakoulutukseen ja kaksi kolmannesta muihin koulutuksiin, pääasiallisesti omaehtoisen opiskelurahoituksen turvin.

Mitä tapahtuu palautuneille?

Sitten on joukko asiakkaita, jotka tilastopiirakassa näyttävät “palautuneen” takaisin TE-toimistoon. Tarkastellaan tätä joukkoa vielä tarkemmin.

Reilusti yli puolet “palautuneiden” joukosta on asiakkaita, joiden kanssa palvelu päätetään yhteisellä sopimuksella ja asiakas jatkaa itsenäistä työnhakua. Tällöin asiakas kokee, että on saanut riittävästi eväitä työhönvalmennuksesta päästäkseen itsenäisesti eteenpäin työnhaussa. Hänellä on työnhakukeinot hallussa ja hyvä suunnitelma työnhaun edistämiseksi.

Vajaat kymmenen prosenttia siirtyy johonkin toiseen palveluun. Näistä merkittävä osuus ovat kuntouttavaan työtoimintaan siirtyneet. Viime vuoden aikana myös joitakin asiakkaita siirtyi Nuoret töihin ja Nuoret kohti työtä -palveluihin, jolloin he eivät saaneet jatkaa työhönvalmennuksessa samanaikaisesti.

Reilut yhdeksän prosenttia asiakkaista, jotka palautuvat TE-toimistolle, ovat keskeyttäneet. Jotkut kertovat, etteivät enää halua jatkaa palvelussa ja osaan ei saada enää yhteyttä.

Palautuneiden ryhmässä on myös iso joukko asiakkaita, jotka eivät palaa TE-toimiston asiakkaiksi, mutta tilastojen valossa näkyvät tässä ryhmässä. Esimerkiksi työhönvalmennuksesta sairauslomalle siirtyi lähes seitsemän prosenttia palautuneista. Moni siirtyi ammatilliseen kuntoutukseen tai eläkkeelle. Myös näissä ohjauksissa työhönvalmentajalla on iso rooli: asiakas tunnistaa oman tilanteensa ja löytää oikeat polut jatkoon. Muita tekijöitä voivat olla äitiyslomat, armeijan aloittaminen ja muutto pois palvelualueelta.

Työnilo syntyy hyödystä

Työhönvalmentajalle tilastot ovat konkreettinen todiste siitä, että palvelu toimii. Vaikka odotukset ja elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia, useimmiten ratkaisu iloksemme löytyy. Palvelu on asiakkaalle maksuton, henkilökohtainen ja joustava: yhteydenotot järjestetään kun se parhaiten sopii, mikä on monelle asiakkaalle iso asia. Kaikki palvelu on aitoa ja parasta silloin, kun se on hyödyllistä. Hyöty edellä on hyvä jatkaa myös tästä eteenpäin.

Titta Koskela

Kirjoittaja Titta Koskela on työskennellyt asiantuntijana Cimson Koulutuspalvelujen urasuunnittelu- ja työnhakupalveluissa.