Työnhaku osaamisen tarjoamisena

Kun valmennan ihmisiä työnhaussa, isoimpia ahaa-elämyksiä syntyy usein siitä, mikä voima sanoilla on. Käyttämämme sanat vaikuttavat siihen, miten vastaanottaja ymmärtää viestimme ja miten itse asennoidumme tilanteeseen. Sanojen avulla rakennamme pohjan yhteisymmärrykselle ja yhteistyölle.

Yhteydenotossa työnantajaan on erityisen keskeistä, millä tavalla sanoitamme auki sekä itsellemme että rekrytoijalle, mitä olemme tekemässä.

Kun työnhakijana löytää itseään kiinnostavan työnantajan ja päättää ottaa yhteyttä tähän, tilannetta yleensä ajattelee työnhakuna. Sitähän se itselle onkin: työnhakijana nimenomaan haluan löytää itselleni työn. Jo pelkkä työnhakija-termikin viittaa siihen, että haetaan itselle töitä.

Yhteydenoton pitäminen työnhakuna ei kuitenkaan läheskään aina toimi. Miksi väitän näin? Se selviää, kun ajattelee tilannetta työnantajan näkökulmasta.

Työnantajan näkökulma

Työnantaja ei rekrytoi hakijaa sen takia, että hakija hakee työtä. Työnhaku on hakijan näkökulma tilanteeseen. Työnantaja kuitenkin palkkaa hakijan sen vuoksi, että tämä tarjoaa organisaatiolle osaamista, jota työnantaja tarvitsee.

Niinpä toimivan työnhaun kulmakiviä onkin kääntää näkökulma omassa viestinnässä: En hae työtä vaan tarjoan osaamistani. Sama asia, mutta eri näkökulma. Näkökulman kääntäminen vaikuttaa sekä oman viestin sisältöön että tapaan välittää se vakuuttavasti. Se hyödyttää erityisesti kolmella tavalla:

1. Oman viestin selkiyttäminen

Työn hakemisen näkökulman haasteet tulevat esiin, kun ajattelee tilannetta rekrytoijan näkökulmasta. Jos ihminen yhteydenotossaan kertoo itsestään ja asiastaan niin, että hän hakee työtä ja kysyy, olisiko sellaista tarjolla, rekrytoija joutuu tekemään paljon ajatustyötä osatakseen vastata. Hänen pitää miettiä, millaista osaamista hakijalla on kokemuksensa pohjalta, millaista hyötyä organisaatiolle olisi hänen rekrytoimisestaan ja millaiseen tehtävään.

Tuo pohdinta vie aikaa ja energiaa. Koska rekrytoija ei vielä tunne hakijaa, hän ei tiedä kannattaako hänen käyttää resurssejaan tähän pohdintaan. Rekrytoijalla on todennäköisesti kiire, joten hän tarvitsee heti keskustelun alussa apua sen ymmärtämiseen, miksi juuri tähän yhteydenottoon kannattaa keskittyä. Hän tarvitsee ymmärrystä siitä, mitä hakija on tarjoamassa.

Tilanne on rekrytoijalle aivan toisenlainen, jos hakija on ennen yhteydenottoa miettinyt, mitä hyötyä organisaatiolle on hänen rekrytoimisestaan. Kun viestinä onkin se, miten voin auttaa ja hyödyttää organisaatiota, rekrytoija saa saman tien kiinni siitä, miksi keskustelua kannattaa jatkaa. Hän ymmärtää, miten organisaatio hyötyisi juuri tämän ihmisen osaamisesta.

Toimivaa yhteydenottoa edeltääkin perehtyminen työnantajan toimintaan ja sen pohdinta, miten omat vahvuudet ja työnantajan tavoitteet loksahtavat yhteen. Kohdennettu yhteydenotto on toimiva yhteydenotto. Samoin kuin hakija haluaa olla työnantajalle ykkösvalinta, myös työnantaja haluaa hakijan, joka tietää mihin hakee ja on kiinnostunut juuri heidän organisaatiostaan.

2. Tuki työnhaussa jaksamiseen

Sen lisäksi, että osaamisen tarjoaminen auttaa pääsemään keskustelussa rekrytoijan kannalta suoraan asiaan, se voi tukea omaa työnhaussa jaksamista. Työnhaussa ei yksin riitä, että on osaamista: Pitää vielä löytää sellainen työnantaja, jolla siinä kohtaa on tarvetta tarjolla olevalle osaamiselle. Vaikka itsellä olisi kuinka vahvaa osaamista hyvänsä, työnhaussa todennäköisesti tulee vastaan aika monta kieltävää vastausta (tai ei vastausta ollenkaan) ennen kuin kohdalle osuu sellainen työnantaja, jonka kanssa tarpeet ja tarjonta käyvät yksiin. Niinpä pettymyksensietokyky on tärkeä taito työnhaussa jaksamisen suhteen. Näkökulman kääntäminen työnhausta osaamisen tarjoamiseen voi tukea siinäkin.

Jos yhteydenottoa rekrytoijaan ajattelee tilanteena, jossa hakee itselleen työtä, kielteiset vastaukset voivat tuntua henkilökohtaisilta ja lannistavilta. Silloinhan on astunut esiin niin, että pyytää rekrytoijalta sellaista, mitä itsellä ei ole ja mitä haluaisi. Kieltävä vastaus voi tuntua torjunnalta haavoittuvassa tilanteessa, ja kynnys tehdä seuraava yhteydenotto voi nousta korkeaksi.

Jos yhteydenottoa sen sijaan pohjustaa kääntämällä näkökulmansa siihen, mitä on tarjoamassa ja ehdottamassa rekrytoijalle, tilanne on henkisesti aivan erilainen. Silloin astun esiin siitä näkökulmasta, että minulla on keinot ja halu auttaa työnantajaa. Jos juuri sillä hetkellä työnantajalla ei ole tarvetta sellaiselle avulle, se ei ole minulta pois. Minulla on edelleen se sama osaaminen, jonka kanssa tulin näkyviin tälle työnantajalle. Voin tarjota sitä seuraavaksi jollekin toiselle tai voin palata asiaan myöhemmin tarkistaakseni, onko työnantajan tilanne muuttunut ja millaisia tarpeita organisaatiossa on.

Yhteydenotto osaamisen tarjoamisena siis auttaa ylläpitämään omaa ammatillista itseluottamusta ja aloittamaan keskustelu samalla tasolla rekrytoijan kanssa, yhtä aikaa rennosti ja kunnioittavasti.

3. Tasavertaisen kohtaamisen rakentaminen

Samalta tasolta rekrytoijan kohtaaminen onkin vielä viimeinen silaus, jonka osaamisen tarjoaminen yhteydenottoon tuo. Jos ajattelee yhteydenottoa työn hakemisena, asetelma keikahtaa herkästi hierarkkiseksi: alhaaltapäin kyselen, olisiko rekrytoijalla tarjota minulle työtä.

Toimiva viestintä työnhaussa kuitenkin lähtee liikkeelle oman osaamisen arvostamisesta, ja sitä on vaikea tuoda esiin alhaaltapäin. Keskustelu lähtee sujuvammin liikkeelle tasavertaisemmasta asetelmasta. Siinä kaksi oman alansa ammattilaista tutkii, miten yhteistyö hyödyttäisi kumpaakin osapuolta. Kun kiinnostus on aidosti myös työnantajan tarpeissa, ei ole riskiä myöskään siitä, että oma yhteydenotto tulisi ylhäältäpäin, ylimielisenä tai henkseleitä paukutellen. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja niiden sovittaminen työnantajan tarpeisiin onkin hyvä lähtökohta itsevarmaan, kunnioittavaan kohtaamiseen.

Näkökulman kääntäminen työnhausta osaamisen tarjoamiseen vaikuttaa myönteisesti työnhaun joka askeleella hakemuksen kirjoittamisesta puhelinsoittoon ja haastatteluun asti. Se auttaa keskittymään omassa viestinnässä työnantajan kannalta keskeisiin asioihin ja erottumaan edukseen.

Lisäksi se tukee omaa hyvinvointia työnhaun prosessissa. Ja vielä se auttaa kohtaamaan rekrytoijan tasavertaisesti. Ennen yhteydenottoa kannattaakin vastata itselleen kysymykseen, miksi juuri tämä työnantaja haluaa rekrytoida juuri minut, ja sitten auttaa työnantajaakin ymmärtämään se.